Esittely
Olen 24-vuotias aktiivinen koiraharrastaja Oulusta. Arkipäivät kuluvat päätoimisena maantieteen opiskelijana yliopistolla ja töiden parissa lemmikkitarvikeliikkeessä. Illat sekä viikonloput koirien kanssa. Eniten aikaa kuluu agilityn ja näyttelyiden parissa, sekä metsälenkeillä. Kotoa löytyy koiria tällä hetkellä kolme kappaletta.
Koirista ja junior handler-kilpailuista kiinnostuin noin 11-vuotiaana. Onnekseni äidin työkaveri Palukan Petra (kennel Cantavia) opasti minut harrastuksen pariin. Aloin treenaamaan mätsäreissä esittämistä Petran kasvatin Cantavia Lounatuulen "Pepin" kanssa. Ihastuin Peppiin ihan täysin, sen takia suomenlapinkoirasta tulikin se ensimmäinen oma rotu. Virallisiin junior handler-kisoihinkin uskaltauduin aika nopeasti. Viereinen kuva on Kajaanin kv näyttelystä, jossa voitimme nuorempien ikäsarjan ja vielä isossa kehässä vanhempien ikäsarjan voittajan.
Pikkuhiljaa rupesin esittämään rotukehissäkin ja myöskin eri rotuisia koiria. Omaa koiraa halusin pitkään, muttei se ollut mahdollista äitini allergian takia. Ratkaisuksi keksittiin, että otan koiran yhteiseksi mummini kanssa joka asuu lähellä. Koiran etsintä siis alkoi ja halusimme nimenomaa nartun. Hiittanan kennelissä Irene Venejärvelle oli tulossa pentue, mutta vain sijoitusnarttu oli vapaana. Pentua oli sijoittamassa Marjaana Vuollet (kennel Maijuntuvan), jolle soitimme muutaman kerran ja asia oli sillä sovittu. Meille tuli siis sijoitukseen Hiittanan Teodolinda "Tinka". Aloitimme Tinkan kanssa agilityn ja tokon alkeet.
|
Tinkan kasvattajan Irene esitteli minut Turusen Petrille (kennel Eerondaali) kun hän tarvitsi handlaus apua keeshondiensa kanssa. Muistan ensimmäisen ajatukseni olleen, että "Ompas kyllä karvaisia koiria, ei ehkä minun juttu." Kessujen omalaatuiset persoonat kuitenkin hurmasivat minut täysin ja vähän reilun vuoden päästä piti itsekkin sellainen saada. Niinpä Peteltä tuli minulle sijoitukseen Eerondaali Philosophers Stone "Fauna". Äitini oli siedättynyt ihan hyvin Tinkalle, joten hieman riskillä Fauna tuli meille kotiin. Onneksi äiti siedättyi sillekkin. Faunasta tulikin kessu isolla persoonalla. Keeshondeista kehittyi toinen omista roduistani. Kävin omien koirien kanssa näyttelyissä ja toki myös jatkoin muiden koirien esittämistä. Junior Handler- kisojen edelle meni usein rotukehät. Parhaimmaksi saavutuksekseni jäi Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin mestaruus afgaaninvinttikoiran Punapaulan Lautamiehen "Laurin" kanssa.
Jatkoin täysikiäistymiseni jälkeen aktiivisemmin muiden koirien esittämistä. Olenkin saanut tutustua todella moniin hienoihin ihmisiin, rotuihin ja koiriin handlaus harrastukseni kautta. Hihnan päässä on ollut vaikka minkälaista koiraa. Starttasimme myös Tinkan ja Faunan kanssa agilitykisoissa ja molemmat pääsivät kolmosluokkaan aika nopeasti. Tinkalla ei vauhti riitä 3. luokan ihanneaikoihin, mutta Faunan kanssa jatkoimme kisaamista vähän pidemmälle. Sen kanssa taas lähdössä pysyminen ei oikeen onnistunut, joten ollaan vaihdettu enemmän höntsäilyasenteelle ja rally-tokon pariin. Minulle on ollut aika alusta asti selvää, että haluan kasvattamaa koiria. Vuonna 2015 kävin kasvattajakurssin ja kennelnimen sain vuonna 2016.
Tinka ja Fauna molemmat saavuttivat Kansainvälisen muotovalion arvon, Pohjoismaiden- sekä Baltian maiden muotovalioiden arvot. Uuden harrastuskoiran pesti oli siis auki. Juttelin Petrin kanssa, että haluan hänen nartusta Eerondaali Queen:istä nartun itselleni. Vuoden päästä syntyi sille pentue ja sainkin siitä nartun. Eerondaali Deathly Hallow "Darra" onkin luonteeltaan hyvin samanakaltainen, joten "sain sitä mitä tilasin". Darra on erittäin aktiivinen, senkin kanssa kisataan tavoitteellisesti agilityssä medi kolmosissa ja titteleitä on kertynyt sillekkin mukavasti. Ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen suomenlapinkoira pentueeni näki päivänvalon vuoden 2016 lopussa. Tästä pentueesta jäi etälauman jatkoksi Arcticus Fauna New Year's Eve "Tuikku". Suoritin kasvattajan jatkokurssin helmikuussa 2017. Yhdistystoiminnassa tulee myös puuhailtua keeshondien rotuyhdistyksessä hallituksen ja harrastustoimikunnan jäsenenä sekä agility seuran kisatoimikunnassa.
Vuoden 2019 lopussa etälauman jäseneksi liittyi myös Mysti eli Silvertale's Pearl Percussion rikastuttamaan Jasun ja välillä meidänkin arkea. 2020 etälauma kasvoi myös Beaulla (Royal Silver du Russillon), joka asuu etelämmässä ja on yhteisomistuksessa Roosa Rovion ja Taru Hankelan kanssa.
Haluan kiittää koirieni kasvattajia hienoista koirista, sekä Tinkan sijoittajaa Maijua. Isoimmat kiitokset menevät kuitenkin perheelleni harrastukseni tukemisesta, ilman sitä olisi tällainen harrastus ollut mahdollista vasta ajokortin saamisen jälkeen. Vaikka koirien kanssa harrastetaankin niin ovat ne minulle ensisijaisesti perheenjäseniä. Meillä nautitaan päivittäin pitkistä lenkeistä ja rapsutuksista. Nähdään kisakentillä ja lenkkipolun varrella :) ! -Pinja |